Lapin Seniorikuntoutus

Liikunnan terveyshyötyjä on paljon ja liikkumattomuus aiheuttaa yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Yli 65-vuotiaiden tulisi harjoittaa lihasvoimaa 2-3 kertaa viikossa. FinTerveys 2017-tutkimuksen mukaan yli 80-vuotiaat harrastavat vain vähän liikuntaa ja tästä ikäryhmästä vain 13% miehistä ja 9% naisista yltää terveysliikuntasuositusten mukaiseen määrään. UKK-instituutin liikuntasuosituksessa korostetaan myös lihasvoimaharjoittelua sekä tasapainoharjoittelua kaatumisten ennaltaehkäisemiseksi. Liikunnalla on mahdollista ennaltaehkäistä sydän- ja verisuonitauteja, parantaa tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa sekä veren rasva- ja sokeritasapainoa, auttaa painonhallinnassa, vähentää stressiä sekä kohottaa mielialaa. Näitä liikunnasta saatuja hyötyjä ei kuitenkaan saa vain yhdestä liikuntakerrasta vaan liikuntaa tulisi tehdä säännöllisesti. (Koponen ym. 2018; UKK-instituutti 2019, Vasankari & Kolu 2018; Vuori ym. 2013.) Sairaalahoitoon joutuneen ikääntyneen kunto ja toimintakyky voi

Nyt on aika pitää huolta siitä, että liikkuu ja jumppaa tarpeeksi rajoituksista huolimatta!  Liiku kotona mahdollisuuksien mukaan joka päivä. Liikkumisen on tarkoitus ylläpitää toimintakykyä kokonaisvaltaisesti. Ikäihmisille suositellaan arkiliikunnan lisäksi vähintään kaksi kertaa viikossa lihasvoimaa ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia. Alla olevissa harjoitteissa olevat liikkeet sopivat muun viikoittaisen liikkumisen lisäksi. Liikkeiden on tarkoitus parantaa lihasvoimaa, tasapainoa sekä liikkuvuutta. Hyvä jalkojen lihasvoima (jalkaterän, nilkan, pohkeiden, reisien & lonkkien lihakset) ovat tärkeässä roolissa tasapainon hallinnan kannalta. Seisten tehtävissä harjoitteissa on hyvä olla jokin tuki josta voi pitää kiinni. Liikkuvuusharjoitteet, erityisesti selän ja rintarangan liikkuvuusharjoitteet vaikuttavat myös kylkiluiden liikkuvuuteen ja näin ollen myös hengityksen tehostumiseen. Hengityksellä voit myös tehostaa liikkeitä esimerkiksi lisäämällä sisäänhengityksen lii

Käypä Hoito-suositusten (naisten virtsankarkailu) mukaan naisten virtsankarkailu lisääntyy iän myötä. Tutkimusten mukaan virtsankarkailu suurenee ikävuosina 50-54 ja 65-ikävuoden jälkeen. Virtsankarkailun riskitekijöitä ovat mm: Ylipaino (BMI>30) 3-kertainen riski, tupakointi, synnytykset, gynekologiset leikkaukset, laskeumat, jotkut lääkkeet, perussairaudet, lantionpohjan lihasten heikkous, suoliston toiminnan häiriöt, selkäkipu jne.  Virtsankarkailun tyypit: Pakkoinkontinenssi = Äkillinen virtsaamisentarve/virtsankarkaaminen Ponnistusinkontinenssi = Virtsan karkailu fyysisen ponnistuksen yhteydessä Sekamuotoinen inkontinenssi = Yhtäaikainen ponnistus- ja pakkovirtsankarkailu Ylivuotovirtsankarkailu = Virtsarakon akuutti tai krooninen tyhjentymishäiriö Virtsankarkailun omahoito Virtsankarkailun ennaltaehkäisemiseksi voi vaikuttaa omilla elintavoilla paljon. Runsaasti nautittuna seuraavat ruoka-aineet ja juomat voivat ärsyttää virtsarakkoa: sitrushedelmät, tomaatti, su