Etenevät muistisairaudet ovat yhteiskunnallisesti kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Muistisairauksia sairastavien ihmisten määrä on kasvussa johtuen väestön ikääntymisestä. Henkilön sairastuminen johonkin monista muistisairauksista ei liity vain muistamisen ongelmaan, vaan kyseessä on sairaus joka vaikuttaa muistin lisäksi myös kognitiivisiin toimintoihin eli tiedonkäsittelyyn. Suomessa yleisimpiä muistisairauksia ovat Alzheimerintauti sekä aivoverenkiertoon liittyvä muistisairaus. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019; Muistisairaudet: Käypä hoito-suositus, 2020) Muistisairauksien hoitona käytetään lääkehoitoa, mutta myös liikunnallisella aktiivisuudella sekä kuntoutuksella on todettu olevan hyötyä muistisairaan henkilön omatoimisuuden säilymisessä sekä henkisen hyvinvoinnin ylläpysymisessä. Sekä kotona että laitoshoidossa asuville muistisairaille tulee mahdollistaa tavoitteellinen sekä kuntoutusalan erityisasiantuntemusta sisältävä kuntoutus, jonka tulee olla toimintaky
Suomen väestö ikääntyy nopeasti lähivuosina. Ikäihmisten määrän lisääntymisellä tulee olemaan suuri vaikutus: todennäköistä on että palvelujen kysyntä kasvaa kun taas samalla käytettävissä olevat resurssit vähenevät. Tämä tulee olemaan haaste ja se edellyttää palveluiden kehittämistä, tuottavuuden parantamista sekä panostamista ennaltaehkäisevään toimintaan. Yhteiskunnan ikääntymisessä ei ole pelkästään kyse ikääntyvien määrän kasvusta vaan koko väestörakenteen muutoksesta. Väestön ikääntymisen taustalla ovat vaikuttamassa suurten ikäluokkien eläköityminen, syntyvyyden väheneminen sekä elinajanennusteen nouseminen. Ikääntynyttä väestöä eli 63 vuotta täyttäneitä henkilöitä on maassamme noin miljoona. Ennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien henkilöiden määrän uskotaan kasvavan yli 10% vuoteen 2060 mennessä, jolloin väestöllinen vanhustenhuoltosuhde, eli yli 65-vuotiaiden määrä 15-64 vuotiaisiin kasvaa lähes 50 prosenttiin. Ikääntyneen väestön osuus kasvaa, kun taas nuo