Etenevät muistisairaudet ovat yhteiskunnallisesti kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Muistisairauksia sairastavien ihmisten määrä on kasvussa johtuen väestön ikääntymisestä. Henkilön sairastuminen johonkin monista muistisairauksista ei liity vain muistamisen ongelmaan, vaan kyseessä on sairaus joka vaikuttaa muistin lisäksi myös kognitiivisiin toimintoihin eli tiedonkäsittelyyn. Suomessa yleisimpiä muistisairauksia ovat Alzheimerintauti sekä aivoverenkiertoon liittyvä muistisairaus. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019; Muistisairaudet: Käypä hoito-suositus, 2020)
Muistisairauksien hoitona käytetään lääkehoitoa, mutta myös liikunnallisella aktiivisuudella sekä kuntoutuksella on todettu olevan hyötyä muistisairaan henkilön omatoimisuuden säilymisessä sekä henkisen hyvinvoinnin ylläpysymisessä. Sekä kotona että laitoshoidossa asuville muistisairaille tulee mahdollistaa tavoitteellinen sekä kuntoutusalan erityisasiantuntemusta sisältävä kuntoutus, jonka tulee olla toimintakykyä parantavaa, ylläpitävää tai sen heikkenemistä hidastavaa. Kuntoutuksen tavoitteena on toimintakyvyn ja omatoimisuuden ylläpysyminen ja elämänlaadun parantuminen. (Sulkava & Eloniemi-Sulkava 2008, 81-116, 118 - 128; Sosiaali- ja terveysministeriö 2012.)
Muistikuntoutuksessa tavoitteena on tukea henkilön omatoimisuutta sekä liikunta- ja toimintakykyä. Fyysinen, henkinen ja sosiaalinen aktiivisuus ylläpitää muistisairaan toimintakykyä ja eniten hyötyä on säännöllisesti toteutetusta liikuntaharjoittelusta. Liikuntaharjoittelun lisäksi muistiin ja kognitioon kohdistuvat harjoitteet, mukaanlukien muistiin palauttaminen sekä ryhmässä keskustelu esimerkiksi valokuvien, musiikin tai tuttujen esineiden avulla on osoittautunut hyödylliseksi. Kognitiiviseen toimintaan liittyvät interventiot keskittyvät pääasiassa käyttäytymiseen, tunteiden käsittelyyn tai fyysiseen toimintaan. Esimerkiksi muistisairautta sairastaville ryhmissä toteutettavat interventiot keskittyvät tyypillisesti henkilön yleisiin toimintoihin ja niiden tavoitteena on kognitiivisen ja sosiaalisen toiminnan yleinen parantaminen. Henkilöillä joilla on todettu lievä tai kohtalainen muistisairaus, parannuksia tapahtuu yleisessä kognitiossa ja joissain tapauksissa myös itsearvioidussa elämänlaadun ja hyvinvoinnin parantumisessa. Ryhmässä tapahtuva muistikuntoutus säästää myös huomattavasti muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä ja kuluja. (Clare ym. 2013; Cheng ym. 2012; Duodecim Terveyskirjasto 2019; Jahanbin ym. 2014; Woods ym. 2012. Öhman 2018.)
Ryhmässä tapahtuvalla muistikuntoutuksella on havaittu positiivista hyötyä henkilöille, joilla on todettu lievää muistin heikentymistä. Kanadalaistutkimuksen tavoitteena oli arvioida muistiharjoitusten vaikutusta kognitiiviseen toimintaan ja sen kestävyyteen. Tutkimuksen tavoitteena oli myös arvioida siirtyykö tämä vaikutus päivittäiseen toimintaan ja voisiko psykososiaalisesta interventiosta saada positiivisia vaikutuksia. Tutkimukseen osallistui 145 henkilöä, joiden keski-ikä oli noin 72-vuotta. Osallistujat oli jaettu kolmeen ryhmään ja jokaiseen ryhmään kuului neljä tai viisi osallistujaa ja he tapasivat kahdeksan viikoittaista istuntoa 120 minuutin ajan.
Tutkimusryhmät olivat:
1. MEMO-ohjelma: Ryhmä sai erityiskoulutusta muistin ja huomiokyvyn parantamiseksi.
2. Psykososiaalinen ryhmä: Osallistujia rohkaistiin parantamaan yleistä hyvinvointia.
3. Kontrolliryhmä, jonka osallistujat eivät olleet yhteydessä tutkijoihin eikä heillä ollut erillistä ohjelmaa.
Erityisesti MEMO-ryhmään osallistuneet kertoivat käyttäneensä oppimiaan asioita jokapäiväisessä elämässään. Koulutus antoi heille erilaisia tapoja muistaa asiat, esimerkiksi he oppivat käyttämään visuaalisia kuvia muistamaan uusien ihmisten nimiä sekä käyttämään erilaisia mielikuvia muistamaan ostoslistat. Ryhmään osallistuneet paransivat myös muistipisteitään 35-40% ja pystyivät säilyttämään tuloksensa 6kk ajan. Parantumista tapahtui myös henkilöillä, joiden lähimuisti oli heikentynyt. Psykososiaalisen ryhmän ja kontrolliryhmään osallistuneet eivät kokeneet muistin tai mielialan parantumista. (Belleville ym. 2018.)
Muistikuntoutuksesta saatujen hyötyjen siirtovaikutusta ja tehokkuutta on hankala arvioida ja toisaalta vain alle puolet muistikuntoutuksesta tehdyistä interventiotutkimuksista ovat mitanneet vaikutusta päivittäisiin toimintoihin ja elämänlaatuun. Muistikuntoutus voi kuitenkin olla tehokas toimenpide varsinkin muistisairauden varhaisessa vaiheessa oleville elämänlaadun parantamiseksi. Muistikuntoutuksen aikana opetetut tehtävät liittyvät usein päivittäisiin toimintoihin tai ovat hyvin samankaltaisia, joten niillä on suora yhteys päivittäisiin toimintoihin. Lisäksi sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutukseen liittyvien parannusten uskotaan johtuvan säännöllisten tapaamisten ja muiden ikääntyneiden kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen ansiosta kuntoutuksen aikana. Kognitioon ja muistiin liittyvien tehtävien ja toimintojen arviointiin pitäisi käyttää neuropsykologisia testejä ennen ja jälkeen intervention, jotta kuntoutuksen mahdollisia vaikutuksia voitaisiin havaita. (Bahar-Fuchs 2013; Kim 2015; Ravn ym. 2019; Tanaka ym. 2017.)
Kirjoittajat:
Jaakko Hyvärinen, fysioterapeutti (YAMK) &
Maria Rantonen, fysioterapeutti, geriatrisen fysioterapian erityisosaaja
-------------------------------------
Lähteet:
Belleville, S., Hudon, C., Bier, N., Brodeur, C., Gilbert, B., Grenier, S., Ouellet, M.‐C., Viscogliosi, C. and Gauthier, S. 2018. MEMO+: Efficacy, Durability and Effect of Cognitive Training and Psychosocial Intervention in Individuals with Mild Cognitive Impairment. J Am Geriatr Soc, 66: 655-663. https://doi.org/10.1111/jgs.15192
Bahar-Fuchs, A., Clare, L. & Woods, B. 2013. Cognitive training and cognitive rehabilitation for persons with mild to moderate dementia of the Alzheimer's or vascular type: a review. Alz Res Therapy 5, 35. https://doi.org/10.1186/alzrt189
Cheng, Y-Y., Hsieh, W-L., Kao, C-L. & Chan, R-C. 2012. Principles of rehabilitation for common chronic neurologic diseases in the elderly. Journal of Clinical Gerontology & Geriatrics 3, 2012: 5 – 13. https://doi.org/10.1016/j.jcgg.2011.11.003
Clare, L., Bayer, A., Burns, A., Corbett, A., Jones, R., Knapp, M., Kopelman, M., Kudlicka, A., Leroi, I., Oyebode, J., Pool, J., Woods, B., & Whitaker, R. 2013. Goal-oriented cognitive rehabilitation in early-stage dementia: study protocol for a multi-centre single-blind randomised controlled trial (GREAT). Trials, 14, 152. https://doi.org/10.1186/1745-6215-14-152
Duodecim Terveyskirjasto. 2019. Kuntoutus muistisairauksissa. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00860
Jahanbin, I., Mohammadnejad, S., & Sharif, F. 2014. The effect of group reminiscence on the cognitive status of elderly people supported by ilam welfare organization in 2013; a randomized controlled clinical trial. International journal of community based nursing and midwifery, 2(4), 231–239.
Kim, S. 2015. Cognitive rehabilitation for elderly people with early-stage Alzheimer's disease. Journal of physical therapy science, 27(2), 543–546. https://doi.org/10.1589/jpts.27.543
Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. 2020. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. (viitattu 27.8.2020). https://www.kaypahoito.fi/hoi50044#s5
Ravn, M. B., Petersen, K. S., & Thuesen, J. 2019. Rehabilitation for People Living with Dementia: A Scoping Review of Processes and Outcomes. Journal of aging research, 2019, 4141050. https://doi.org/10.1155/2019/4141050
Sosiaali ja terveysministeriö 2012. Kansallinen muistiohjelma 2012–2020. Tavoitteena muistiystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:10. Helsinki. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/72532/URN%3aNBN%3afi-fe201504226359.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sulkava, R & Eloniemi-Sulkava, U. 2008. Muistisairaudet. Teoksessa Geriatria - arvioinnista kuntoutukseen. Toim. Hartikainen, S. & Lönnroos, E. Edita Publishing Oy.
Sulkava, R., Eloniemi-Sulkava., U. 2008. Muistisairaiden ihmisten käytösoireet: hoidon haaste. Teoksessa Geriatria - arvioinnista kuntoutukseen. Toim. Hartikainen, S. & Lönnroos, E. Edita Publishing Oy.
Tanaka S., Honda S., Nakano H., Sato Y., Araya K., Yamaguchi H. Comparison between group and personal rehabilitation for dementia in a geriatric health service facility: single-blinded randomized controlled study. Psychogeriatrics. 2017;17(3):177–185. https://doi.org/10.1111/psyg.12212
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Muistisairaudet. https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/muistisairaudet
Woods, B., Aguirre, E., Spector, A. E., Orrell, M. 2012. Cognitive stimulation to improve cognitive functioning in people with dementia. Cochrane database of systematic reviews 2012 issue 2. https://doi.org/10.1002/14651858.CD005562.pub2
Öhman, H. 2018. Effect of exercise on cognition, physical functioning, fall rate, and neuropsychiatric symptoms in people with dementia. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/237327/Effectof.pdf?sequence=2&isAllowed=
Kommentit
Lähetä kommentti