Terveyshyötyjen lisäksi säännöllinen liikkuminen on tärkeää koska se edistää lihaskuntoa, tasapainoa sekä koordinaatiota, jotka taas ovat tärkeitä ominaisuuksia pienentämään esimerkiksi kaatumisten riskiä ikääntyneillä. Lisäksi liikkumattomuudella, pitkäkestoisella ja yhtäjaksoisella istumisella on haitallisia vaikutuksia terveyteen. Liikkumattomuudella on todettu olevan haittoja laajasti esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistöön sekä sydän- ja verenkiertoelimistöön. Suositusten perusteella yhtäjaksoista paikallaanoloa sekä istumista tulisi välttää. (Conn ym. 2011; Gillsespie ym. 2012; Sosiaali- ja terveysministeriö 2015; Uusi-Rasi 2011.)
Liikuntaharjoittelua käytetään laajasti yhtenä osana eri sairauksien kuntoutusta sekä toimintakykyä ylläpitävänä menetelmänä. Tutkimusnäytön perusteella liikunnalla on vaikutusta myös kipuun. Aerobinen liikunta ja isometrinen lihastyö vähentävät koettua kipua terveillä henkilöillä. Liikuntaharjoittelulla on myös todettu olevan vaikutusta erilaisten tuki- ja liikuntaelinongelmien kuntoutuksessa. (Jordan ym. 2010; Häkkinen ym. 2014; Harjula-Kukkonen 2014.)
Liikunnalla on vaikutusta myös muistiin sekä oppimiseen. Liikunta saa aikaan aivoissa hippokampuksen neurogeneesiä. Tähän vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi verenkierrossa, hormoni- ja entsyymitoiminnassa sekä energia-aineenvaihdunnassa tapahtuvat muutokset. Ikääntyneillä muistin vahvistamisen, oppimisen ja erityisesti muistiin palauttamisen on havaittu heikentyneen verrattuna nuoriin. Tästä huolimatta tutkimuksissa on toistuvasti pystytty osoittamaan merkittävää plastista potentiaalia myös ikääntyneiden aivoissa. Muistin paranemisen lisäksi on näyttöä välittömän suorituskyvyn paranemisen sekä pitkän aikajänteen muutoksista motorisen kyvyn osalta. Motorisilla kyvyillä tarkoitetaan taidon säilyttämistä ja sitä kautta pysyvämpiä muutoksia opittujen taitojen hyödyntämisessä. Liikunnan vaikutukset kognitioon ja aivojen kehitykseen ovat kuitenkin useilta osa-alueilta melko kiistattomia ja liikuntaharjoittelua voidaan käyttää matalan budjetin hoitomuotona muiden hoitojen kehittyessä rinnalle. (Ma ym. 2017; Naugile ym. 2012; Nielsen ym. 2015; Porter-Starr ym. 2015.)
Motivaatiota liikkumiseen sekä sitoutumiseen voidaan lisätä säännöllisin väliajoin tapahtuvalla ohjauksella ja neuvonnalla. Tavoitteiden asettaminen sekä harjoittelusta palautteen saaminen saattavat edistää uusien elintapojen juurruttamista. Harjoitteluun sitoutumista voidaan myös edistää erilaisten seurantamenetelmien avulla. Motivointikeinoista tehokkaimpana menetelmänä pelkkien ohjeiden lisäksi on havaittu olevan käyttäytymismallien muuttamisella. (Häkkinen ym. 2014; Sosiaali- ja terveysministeriö 2013.)
Jaakko Hyvärinen, fysioterapeutti (YAMK)
________________________________________
Lähteet:
Conn, V. & Hafdahl, A. & Mehr, D. 2011. Interventions to increase physical activity among healthy adults: meta-analysis of outcomes.
American Journal of Public Health 101 (4): 751–758. Doi: https://doi.org/10.2105/AJPH.2010.194381.
Gillespie, L., Robertson, M., Gillespie, W., Sherrington, C., Gates, S, Clemson, L. & Lamb, S. 2012. Interventions for preventing falls in older people living in the community. Cochrane Database Syst Rev 2012. http://www.cochrane.org/CD007146/MUSKINJ_interventions-for-preventing-falls-in-older-people-living-in-the-community.
Harjula-Kukkonen, K. 2014. Liikuntaharjoittelu kuntoutustoimena. Kuntoutus hoitosuositusten valossa. UKK-instituutti. https://kuntoutusportti.fi/files/attachments/k_paivat_2014/katriina_kukkonen-harjula_liikuntaharjoittelu_kuntoutustoimena.pdf.
Häkkinen, A., Korniloff, K., Aartolahti, E., Tarnanen, S., Nikander, R. & Heinonen, A. 2014. Näyttöön perustuva tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutus. Kelan työpapereita 68/2014. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/144093/Tyopapereita68.pdf?sequence=1.
Jordan, J., Holden, M., Mason, E. & Foster, N. 2010. Interventions to improve adherence to exercise for chronic
musculoskeletal pain in adults. Cochrane Database Syst Rev 2010; 1: CD005956. Doi: https://doi.org/10.1002/14651858.CD005956.pub2
Ma, C., Ma, X, Wang, J., Liu, H., Chen, Y. & Yang Y. 2017. Physical exercise induces hippocampal neurogenesis and prevents cognitive decline. Behav Brain Res. 2017 Jan 15;317:332-339. Doi: https://doi.org/10.1016/j.bbr.2016.09.067.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2013. Muutosta liikkeellä! Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä edistävään liikuntaan 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013: 10. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74509/JUL2013_10_Muutosta_liikkeella_verkko.pdf
Naugile, K., Fillingim, R. & Riley, J. 2012. A meta-analytic review of the hypoalgesic effects of exercise. Journal of Pain 2012 Volume 13, Issue 12, Pages 1139–1150. Doi: https://doi.org/10.1016/j.jpain.2012.09.006
Nielsen, J., Willerslev-Olsen, M., Christiansen, L., Lundbye-Jensen, J. & Lorentzen, J. 2015. Science-Based Neurorehabilitation: Recommendations for Neurorehabilitation From Basic Science, Journal of Motor Behavior, 47:1, 7-17. Doi: https://doi.org/10.1080/00222895.2014.931273.
Porter-Starr, K. & Bales, C. 2015. Excessive Body Weight in Older Adults - Concerns and Recommendations. Clin Geriatr. Med. 2015 Aug; 31(3): 311–326. Doi: https://dx.doi.org/10.1016%2Fj.cger.2015.04.001.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2015. Istu vähemmän - voi paremmin! Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3726-0
Uusi-Rasi, K. 2011. Liikunnan vaikutukset luustoon. UKK-instituutti. http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikunnan_vaikutukset/tuki-_ja_liikuntaelimisto/liikunnan_vaikutukset_luustoon.
Kommentit
Lähetä kommentti