Siirry pääsisältöön

Kotiharjoitteita & vinkkejä

Nyt on aika pitää huolta siitä, että liikkuu ja jumppaa tarpeeksi rajoituksista huolimatta! Liiku kotona mahdollisuuksien mukaan joka päivä. Liikkumisen on tarkoitus ylläpitää toimintakykyä kokonaisvaltaisesti. Ikäihmisille suositellaan arkiliikunnan lisäksi vähintään kaksi kertaa viikossa lihasvoimaa ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia.

Alla olevissa harjoitteissa olevat liikkeet sopivat muun viikoittaisen liikkumisen lisäksi. Liikkeiden on tarkoitus parantaa lihasvoimaa, tasapainoa sekä liikkuvuutta. Hyvä jalkojen lihasvoima (jalkaterän, nilkan, pohkeiden, reisien & lonkkien lihakset) ovat tärkeässä roolissa tasapainon hallinnan kannalta.

Seisten tehtävissä harjoitteissa on hyvä olla jokin tuki josta voi pitää kiinni. Liikkuvuusharjoitteet, erityisesti selän ja rintarangan liikkuvuusharjoitteet vaikuttavat myös kylkiluiden liikkuvuuteen ja näin ollen myös hengityksen tehostumiseen. Hengityksellä voit myös tehostaa liikkeitä esimerkiksi lisäämällä sisäänhengityksen liikkeen alussa ja uloshengityksen liikkeen loppuvaiheessa. Muista liikkeiden aikana hengittää rennosti.


Voit lisätä liikkeiden toistomäärää ja nopeutta voimen mukaan, liikkeiden vaihteleminen on myös hyödyllistä. Ensimmäisillä kerroilla kokeile liikkeitä muutamia kertoja ja lisää vähitellen toistomäärää kymmeneen tai kahteenkymmeneen kertaan. Lisää haastetta voit lisätä esimerkiksi käsipainoilla, nilkkapainoilla tai vastuskuminauhoilla.


Mikäli kaipaat lisää vinkkejä harjoitteluun, voit ottaa yhteyttä meihin


Kotiharjoitteita ja vinkkejä:












Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Muistikuntoutus on tutkitusti vaikuttavaa

Etenevät muistisairaudet ovat yhteiskunnallisesti kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Muistisairauksia sairastavien ihmisten määrä on kasvussa johtuen väestön ikääntymisestä. Henkilön sairastuminen johonkin monista muistisairauksista ei liity vain muistamisen ongelmaan, vaan kyseessä on sairaus joka vaikuttaa muistin lisäksi myös kognitiivisiin toimintoihin eli tiedonkäsittelyyn. Suomessa yleisimpiä muistisairauksia ovat Alzheimerintauti sekä aivoverenkiertoon liittyvä muistisairaus. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019; Muistisairaudet: Käypä hoito-suositus, 2020) Muistisairauksien hoitona käytetään lääkehoitoa, mutta myös liikunnallisella aktiivisuudella sekä kuntoutuksella on todettu olevan hyötyä muistisairaan henkilön omatoimisuuden säilymisessä sekä henkisen hyvinvoinnin ylläpysymisessä. Sekä kotona että laitoshoidossa asuville muistisairaille tulee mahdollistaa tavoitteellinen sekä kuntoutusalan erityisasiantuntemusta sisältävä kuntoutus, jonka tulee olla toimintaky...

Liikunnan terveyshyötyjä - osa 2

Terveyshyötyjen lisäksi säännöllinen liikkuminen on tärkeää koska se edistää lihaskuntoa, tasapainoa sekä koordinaatiota, jotka taas ovat tärkeitä ominaisuuksia pienentämään esimerkiksi kaatumisten riskiä ikääntyneillä. Lisäksi liikkumattomuudella, pitkäkestoisella ja yhtäjaksoisella istumisella on haitallisia vaikutuksia terveyteen. Liikkumattomuudella on todettu olevan haittoja laajasti esimerkiksi tuki- ja liikuntaelimistöön sekä sydän- ja verenkiertoelimistöön. Suositusten perusteella yhtäjaksoista paikallaanoloa sekä istumista tulisi välttää. (Conn ym. 2011; Gillsespie ym. 2012; Sosiaali- ja terveysministeriö 2015; Uusi-Rasi 2011.)  Liikuntaharjoittelua käytetään laajasti yhtenä osana eri sairauksien kuntoutusta sekä toimintakykyä ylläpitävänä menetelmänä. Tutkimusnäytön perusteella liikunnalla on vaikutusta myös kipuun. Aerobinen liikunta ja isometrinen lihastyö vähentävät koettua kipua terveillä henkilöillä. Liikuntaharjoittelulla on myös todettu olevan vaikutusta erila...

Kotikuntoutuksen kustannusvaikuttavuus

Suomen väestö ikääntyy nopeasti lähivuosina. Ikäihmisten määrän lisääntymisellä tulee olemaan suuri vaikutus: todennäköistä on että palvelujen kysyntä kasvaa kun taas samalla käytettävissä olevat resurssit vähenevät. Tämä tulee olemaan haaste ja se edellyttää palveluiden kehittämistä, tuottavuuden parantamista sekä panostamista ennaltaehkäisevään toimintaan. Yhteiskunnan ikääntymisessä ei ole pelkästään kyse ikääntyvien määrän kasvusta vaan koko väestörakenteen muutoksesta. Väestön ikääntymisen taustalla ovat vaikuttamassa suurten ikäluokkien eläköityminen, syntyvyyden väheneminen sekä elinajanennusteen nouseminen. Ikääntynyttä väestöä eli 63 vuotta täyttäneitä henkilöitä on maassamme noin miljoona. Ennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien henkilöiden määrän uskotaan kasvavan yli 10% vuoteen 2060 mennessä, jolloin väestöllinen vanhustenhuoltosuhde, eli yli 65-vuotiaiden määrä 15-64 vuotiaisiin kasvaa lähes 50 prosenttiin. Ikääntyneen väestön osuus kasvaa, kun taas nuo...