Siirry pääsisältöön

Kotiharjoitteita & vinkkejä

Nyt on aika pitää huolta siitä, että liikkuu ja jumppaa tarpeeksi rajoituksista huolimatta! Liiku kotona mahdollisuuksien mukaan joka päivä. Liikkumisen on tarkoitus ylläpitää toimintakykyä kokonaisvaltaisesti. Ikäihmisille suositellaan arkiliikunnan lisäksi vähintään kaksi kertaa viikossa lihasvoimaa ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia.

Alla olevissa harjoitteissa olevat liikkeet sopivat muun viikoittaisen liikkumisen lisäksi. Liikkeiden on tarkoitus parantaa lihasvoimaa, tasapainoa sekä liikkuvuutta. Hyvä jalkojen lihasvoima (jalkaterän, nilkan, pohkeiden, reisien & lonkkien lihakset) ovat tärkeässä roolissa tasapainon hallinnan kannalta.

Seisten tehtävissä harjoitteissa on hyvä olla jokin tuki josta voi pitää kiinni. Liikkuvuusharjoitteet, erityisesti selän ja rintarangan liikkuvuusharjoitteet vaikuttavat myös kylkiluiden liikkuvuuteen ja näin ollen myös hengityksen tehostumiseen. Hengityksellä voit myös tehostaa liikkeitä esimerkiksi lisäämällä sisäänhengityksen liikkeen alussa ja uloshengityksen liikkeen loppuvaiheessa. Muista liikkeiden aikana hengittää rennosti.


Voit lisätä liikkeiden toistomäärää ja nopeutta voimen mukaan, liikkeiden vaihteleminen on myös hyödyllistä. Ensimmäisillä kerroilla kokeile liikkeitä muutamia kertoja ja lisää vähitellen toistomäärää kymmeneen tai kahteenkymmeneen kertaan. Lisää haastetta voit lisätä esimerkiksi käsipainoilla, nilkkapainoilla tai vastuskuminauhoilla.


Mikäli kaipaat lisää vinkkejä harjoitteluun, voit ottaa yhteyttä meihin


Kotiharjoitteita ja vinkkejä:












Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Muistikuntoutus on tutkitusti vaikuttavaa

Etenevät muistisairaudet ovat yhteiskunnallisesti kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Muistisairauksia sairastavien ihmisten määrä on kasvussa johtuen väestön ikääntymisestä. Henkilön sairastuminen johonkin monista muistisairauksista ei liity vain muistamisen ongelmaan, vaan kyseessä on sairaus joka vaikuttaa muistin lisäksi myös kognitiivisiin toimintoihin eli tiedonkäsittelyyn. Suomessa yleisimpiä muistisairauksia ovat Alzheimerintauti sekä aivoverenkiertoon liittyvä muistisairaus. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019; Muistisairaudet: Käypä hoito-suositus, 2020) Muistisairauksien hoitona käytetään lääkehoitoa, mutta myös liikunnallisella aktiivisuudella sekä kuntoutuksella on todettu olevan hyötyä muistisairaan henkilön omatoimisuuden säilymisessä sekä henkisen hyvinvoinnin ylläpysymisessä. Sekä kotona että laitoshoidossa asuville muistisairaille tulee mahdollistaa tavoitteellinen sekä kuntoutusalan erityisasiantuntemusta sisältävä kuntoutus, jonka tulee olla toimintaky...

Liikunnan terveyshyötyjä - osa 1

Liikunnan terveyshyötyjä on paljon ja liikkumattomuus aiheuttaa yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Yli 65-vuotiaiden tulisi harjoittaa lihasvoimaa 2-3 kertaa viikossa. FinTerveys 2017-tutkimuksen mukaan yli 80-vuotiaat harrastavat vain vähän liikuntaa ja tästä ikäryhmästä vain 13% miehistä ja 9% naisista yltää terveysliikuntasuositusten mukaiseen määrään. UKK-instituutin liikuntasuosituksessa korostetaan myös lihasvoimaharjoittelua sekä tasapainoharjoittelua kaatumisten ennaltaehkäisemiseksi. Liikunnalla on mahdollista ennaltaehkäistä sydän- ja verisuonitauteja, parantaa tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa sekä veren rasva- ja sokeritasapainoa, auttaa painonhallinnassa, vähentää stressiä sekä kohottaa mielialaa. Näitä liikunnasta saatuja hyötyjä ei kuitenkaan saa vain yhdestä liikuntakerrasta vaan liikuntaa tulisi tehdä säännöllisesti. (Koponen ym. 2018; UKK-instituutti 2019, Vasankari & Kolu 2018; Vuori ym. 2013.) Sairaalahoitoon joutuneen ikääntyneen kunto ja toimintakyky voi...

Kotikuntoutuksen kustannusvaikuttavuus

Suomen väestö ikääntyy nopeasti lähivuosina. Ikäihmisten määrän lisääntymisellä tulee olemaan suuri vaikutus: todennäköistä on että palvelujen kysyntä kasvaa kun taas samalla käytettävissä olevat resurssit vähenevät. Tämä tulee olemaan haaste ja se edellyttää palveluiden kehittämistä, tuottavuuden parantamista sekä panostamista ennaltaehkäisevään toimintaan. Yhteiskunnan ikääntymisessä ei ole pelkästään kyse ikääntyvien määrän kasvusta vaan koko väestörakenteen muutoksesta. Väestön ikääntymisen taustalla ovat vaikuttamassa suurten ikäluokkien eläköityminen, syntyvyyden väheneminen sekä elinajanennusteen nouseminen. Ikääntynyttä väestöä eli 63 vuotta täyttäneitä henkilöitä on maassamme noin miljoona. Ennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien henkilöiden määrän uskotaan kasvavan yli 10% vuoteen 2060 mennessä, jolloin väestöllinen vanhustenhuoltosuhde, eli yli 65-vuotiaiden määrä 15-64 vuotiaisiin kasvaa lähes 50 prosenttiin. Ikääntyneen väestön osuus kasvaa, kun taas nuo...